Millainen on hyvä projekti?

Työ on korvautunut projekteilla. Työ ei ole muuttunut projekteiksi, koska kaikki projektit eivät vastaa työtä siten että niistä saisi palkkaa, työehtoja tai työyhteisön. Sen sijaan työn tilalle on tullut joukko limittyviä projekteja joista osa muistuttaa työtä siten että niistä saa palkkaa ja niitä tehdään työyhteisössä, kun taas osa muistuttaa enemmänkin harrastuksia sikäli, että niitä tehdään vapaaehtoisesti, […]

Read more
Yliopistojen kolmas merkitys

Vuosia sitten osallistuin lukupiiriin, jossa keskusteltiin yliopiston ideasta. Pohjamateriaalina oli varsin mainio artikkelikokoelma aiheeseen liittyviä klassikkotekstejä, Yliopiston ajatusta etsimässä. Sittemmin on liian harvoin tullut tilaisuuksia pohtia näitä kysymyksiä korkealentoisella tasolla. Se on vain luonnollista. Veikka Lahtinenkin lopetti suositun bloginsa kirjoittamisen, koska totesi kaiken kirjoittamisen ajautuvan väistämättä kohti reaktiivista ajankohtaispölinää. Minulla on ollut viimeaikoina tilaisuus jutella monien […]

Read more
Katsaus koulutuksen ja oppimisen tulevaisuuteen

Olen viime aikoina päässyt tapaamaan monia itseäni viisaampia ihmisiä, jotka ymmärtävät koulutuksesta ja oppimisesta. Luin sitten vielä Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirjan (2015) ja tuli vastustamaton tarve spekuloida vastuuttomasti oppimisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Tulevaisuus tuntuu myös olevan muotia, siitä kirjoitetaan nyt kaikenlaista. Wileniuksen mukaan tulevaisuudesta puhutaankin paljon, kun ajat ovat epävarmat. Tämän kirjoituksen tarkoitus on luoda yksi kuva […]

Read more
Oppiminen, digitalisaatio ja alustatalous

Muutama päivä sitten Apple julkisti ohjelmointioppimisen hankkeensa. Samalla Apple kertoi aloittavansa opettajien tukemisen digitaalisten välineiden käytössä. Jo aiemmin teknologiayhtiö oli lanseerannut oman oppimisympäristönsä Swift Playgroundsin. Tällä avauksellaan Apple hyppäsi mukaan kilpailuun, jota kaksi suurta teknologiafirmaa, Google (Google for Education ja sen osa Google Classroom) ja Microsoft (Microsoft Education ja Office 365 for Education) jo aiemmin ovat […]

Read more
Suomalaiselta koulutuspolitiikalta puuttuu iso linja

Yksilön saama kasvatus ja koulutus on tarkastelutavasta riippuen 20-vuotinen tai koko elämän mittainen prosessi, joka vaatii runsaasti taloudellisia ja inhimillisiä resursseja. Vuoden 2016 valtion budjetissa koulutuksen osuus on noin 12,5 %. Koulutuksen yksilölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavat. Silti käsitys koulutuksen päämääristä, arvosta ja keinoista on Suomessa hukassa. Tai oikeammin: erilaisia tavoitteita ja toteutusideoita on […]

Read more
Jumalaton seurakunta

Seurakunta on mahtava konsepti. Paikallinen yhteisö, joka kokoaa jäsenensä vuodenkierron ja elämän merkkikohdissa, tarjoaa paikan keskustella elämän syvimmistä perusteista kiireettä, laulaa yhdessä ja tuntea olevansa osa jotakin. Seurakuntaan vapaaehtoisesti kuuluvat ihmiset tukevat sitä rahallisesti ja vastavuoroisesti seurakunta tuottaa yhteisöllisyyspalveluita ja tarjoaa esimerkiksi tiloja yhteiskunnallisesti ja moraalisesti kehittävälle harrastustoiminnalle. Mihinkään ei ole pakko osallistua mutta kaikkeen […]

Read more
Avoin data ja sen viholliset

irjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (1945, suom. 1974) filosofi Karl Popper hahmotteli avoimen yhteiskunnan perusehdoiksi altruistisen individualismin, tasa-arvon ja läpinäkyvän demokratian. Popper puolusti myös klassista liberalismia, jonka mukaan valtion roolin on oltava minimaalinen, jotta yksilöiden täydet vapaudet voidaan taata. Keskeistä Popperin ajattelussa on yksityinen omistusoikeus. Jotta yksilö voi olla varma turvallisuudestaan ja toteuttaa itseään, […]

Read more
Ilmastokyllästyminen ja ekopsykologia

lmastonmuutos, ihmisen myötävaikutuksesta aiheutuva dramaattinen ympäristönmuutos, on tieteen näkökulmasta tosiasiallinen fakta. Suurin osa suomalaisista hyväksyy tämän seikan. Monet myös tietävät, että esimerkiksi kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet ennusteiden mukaisesti – itse asiassa jopa enemmän – ja lämpeneminen sekä jäätiköiden sulaminen toteutuneet. Nämä muutokset ovat tapahtuneet viime vuosina silmiemme edessä. Samaan aikaan ilmastouutisointi ja -keskustelu ovat […]

Read more
Nettisovellukset yhteiskunnallista tietämättömyyttä vastaan

iime aikoina minua on alkanut kiinnostaa yhteiskunnallinen tietämättömyys. Ilmiö on tietysti yhtä vanha kuin yhteiskunnatkin, mutta sitä ei ole tutkittu kovinkaan paljoa. Asiaa käsittelee Tommi Uschanovin kirja Suuri Kaalihuijaus – kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (2010). Lukeminen on kesken. Uschanov toteaa tietämättömyyden olevan Suomessakin todella laajaa. Ihmiset eivät yleisesti ottaen tiedä edes asioista, joita pitävät erityisen tärkeinä. […]

Read more
Ehdolla edustajistoon – mutta miksi?

setuin ehdolle ylioppilaskuntani HYYn edustajistovaaleissa. Edustajisto on 60-jäseninen HYYn ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Koska hallinto, koulutuspolitiikka ja yhteisöviestintä kiinnostavat kasvavassa määrin ja kaljankanto vähenevässä määrin, ajattelin, että voisi olla aika siirtyä järjestöhallituksista kohti ylioppilaskuntaa. Edustajiston käsittelemät asiat ovat periaatteessa suunnilleen samoja, kuin tiedekuntajärjestön hallituksessa: kuinka rahoittaa jäsenille mielekästä toimintaa, kuinka tavoittaa jäsenistö ja kuinka valvoa […]

Read more