[A]setuin ehdolle ylioppilaskuntani HYYn edustajistovaaleissa. Edustajisto on 60-jäseninen HYYn ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Koska hallinto, koulutuspolitiikka ja yhteisöviestintä kiinnostavat kasvavassa määrin ja kaljankanto vähenevässä määrin, ajattelin, että voisi olla aika siirtyä järjestöhallituksista kohti ylioppilaskuntaa.
Edustajiston käsittelemät asiat ovat periaatteessa suunnilleen samoja, kuin tiedekuntajärjestön hallituksessa: kuinka rahoittaa jäsenille mielekästä toimintaa, kuinka tavoittaa jäsenistö ja kuinka valvoa jäsenistön etua yliopistolla ja yhteiskunnassa? Ainoastaan kokoluokka ja taustatiedon määrä ovat aivan eri tasolla, ja lisäksi puuttuu toimeenpanevan elimen tehtävät: edustajisto ei kanna kaljaa.
HYY toimii parlamentaarisen mallin mukaan, ja niinpä edustajiston tärkeimpiä tehtäviä talousarvion hyväksymisen ohella on hallituksen valinta. Karkeasti ottaen edustajiston linjatessa periaatteet ja isot linjat, hallitus päättää niiden käytännön toteutuksesta valiokuntien ja erilaisten taloudellisten päätöselinten kanssa. Hallitus muodostetaan HYYssä perinteisesti edustajiston voimasuhteiden mukaan, ja niinpä edustajistoon jää aina oppositio, joka ei istu hallituksessa. Edustan itse Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset HYAL ry:tä, koska uskon järjestötoiminnan vaikuttavuuteen, asiakeskeisyyteen edustajistotyössä ja HYYn rooliin yhteiskunnallisena toimijana. HYAL on käytännössä ainoita ryhmiä, jolla on edustajistovaaleissa kunnollinen vaaliohjelma, joka ottaa kantaa tärkeisiin talous- ja edunvalvontakysymyksiin.
Ehdokasnumeroni on 473.
Edustajistovaalikoneen vastaukset
Omat vaaliteemani ovat seuraavat:
1. OPETUKSEN LAATU ON TÄRKEINTÄ
Koulutuspolitiikassa niin opiskelijoiden kuin yliopistonkin etu on, että koulutuksen laatuun panostetaan. Tämä tapahtuu ohjauksen, opettajatutoroinnin ja opettaja-opiskelija -suhteen kehittämisellä, ja saadaan aikaan tukemalla hallinnon opiskelijaedustajien tekemää hyvää työtä.
2. HYY NÄKYVÄKSI JÄSENISTÖLLE
HYY tuntuu monesta etäiseltä. Hallituksen olisikin oltava entistä enemmän liikkeellä jäsenistön parissa. Toisaalta tiedotus HYYn päätöksenteosta lisäisi avoimuutta. Esimerkiksi toiminta-avustusten jakoperusteet kaipaavat selvennystä järjestöille.
3. HYYN TALOUS TASAPAINOON HYY-YHTYMÄÄN KESKITTYMÄLLÄ
Suurin osa HYYn toimintatalouden tuloista tulee yhtymän voitonjaoista. HYY kuitenkin käyttää enemmän rahaa kuin yhtymä ja jäsenmaksut tuovat, ja tähän mennessä erotus on katettu hupenevasta käyttörahastosta. Tehokkain tasapainotuskeino on yhtymän toiminnan tehostaminen. Leikkaukset järjestöiltä, henkilöstöstä tai lapsiparkista ovat paitsi toiminnan kannalta typeriä, myös taloudellisesti tehottomia. Yhtymän toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi Kaivopihan vuokrantarkistuksilla ja ulosvuokraamalla Unicafen juhlaravintoloita.
4. PERHEELLISET OPISKELIJAT ULOS AHDINGOSTA
Opiskelija, jolla on lapsi, on toimeentulon suhteen äärimmäisen hankalassa ja epäoikeudenmukaisessa tilanteessa. Opintotukeen tarvitaan huoltajuuslisä, ja tulorajoihin lapsikorotus. Tässä, kuten muissakin asioissa HYYn on otettava rohkeasti kantaa valtakunnanpolitiikkaan.
5. JÄRJESTÖT VOIVAT OPPIA TOISILTAAN
HYYn piirissä toimii noin 250 upeaa järjestöä, joissa tehdään hyvää työtä eri alueilla. Järjestöt voivatkin oppia ennen kaikkea toisiltaan, ja HYYn tehtävä on saattaa ne yhteen eri foorumeilla.
